By anni on 21.06.2010
Tiistaina 15.6.2010 Hub Helsinkiin, SYY ry:n iltamiin, kokoontui kymmenkunta Mummit.fi –palvelusta kiinnostunutta ihmistä. Saimme kuulla myös toisesta liikeideasta eli yhteisöllisestä kioskikahvilasta, joka on suunnitteilla.
Michael Wolontis kertoi perustamastaan Mummit.fi –kotipalveluyrityksestä. Yrityksen kaikki työntekijät eli mummit ovat yli 60-vuotiaita eläkeläisiä, jotka haluavat hoitaa lapsia ja vanhuksia. Jokainen mummi tekee työtä sen verran kuin jaksaa, ehtii ja haluaa. Yritys on perustettu vuoden alussa ja saanut jo hyvin julkisuutta ja sitä kautta myös asiakkaita. Pienen esittelypuheen jälkeen yhdessä mietimme, miten yritys voisi tehokkaammin markkinoida palveluitaan ja millaisia yhteistyökumppaneita se voisi lähestyä. Ideointi oli vilkasta ja Michael sai mielestään hyviä ideoita, joita aikoo viedä käytäntöön.
Toinen illan esiintyjistä oli Topi, jolla ystävänsä kanssa on työn alla kioskikahvilan perustaminen Helsinkiin. Kahvilan on tarkoitus olla kokoontumispaikka lähistön asukkaille sekä luomu- ja lähiruuasta kiinnostuneille. Topi kertoi, että aikeissa on panostaa asiakkaiden viihtyvyyteen pelien, riippumattojen ja erilaisten tapahtumien avulla. Ideointihetkessä mietittiin yhteistyökumppaneita, ruokatarjoilun laatua, yritysmallia ja ansaintalogiikkaa.
SYY ry toivottaa onnea ja menestystä molempien yritysten toimintaan ja kiittää innokasta ja kekseliästä osallistujajoukkoa hienosta illasta. Olethan sinäkin mukana seuraavissa iltamissa?
Mummien kotisivu: 
http://www.mummit.fi/
Liity Mummien faniksi Facebookissa: 
http://www.facebook.com/mummitpalvelu
Posted in Blog |
By Ulla Tirronen on 17.06.2010
EMSSE:n tehtäviin kuuluu järjestää vierailuja yhteiskunnallisiin yrityksiin kaikille kiinnostuneille. Yhtenä tämän kevään vierailuista kävimme tutustumassa Sherwood Energy Villageen. Mielestäni tällaiset vierailut ovat erinomainen tapa oppia: pääsee kuulemaan yrityksen perustamistarinan, kysellä tarkemmin kiinnostavista asioista ja näkemään paikan päällä mitä yritys oikein käytännössä tekee.
Ensiajattelulta Sherwood Energy Village kuulosti siltä, että kyseessä on uusiutuvan energian tuottaja-yritys. Tämä osoittautui kuitenkin vääräksi luuloksi, eikä yritysidea olekaan ihan niin helpposelkoinen. Yritys perustettiin lakkautetun kaivoksen työntekijöille hallinnoimaan entistä kaivosaluetta. Entiset kaivostyöntekijät muodostivat osuuskunnan keskenään ja ostivat osuuskunnalle kaivosalueen eli maapläntin. Käsittääkseni osuuskunnan perusideana oli työllistää nämä kaivoksen työntekijät monin eri tavoin: tämän takia alueesta haluttiin tehdä ns. kylä (eli village), joka käyttäisi uusiutuvaa energiaa (esim. aurinkopaneeleita näkyi joka puolella) ja on muutenkin ekologisesti kaikessa toiminnassaan. Osuuskunta hallinnoi aluetta, mutta varsinaiset työpaikat tulevat pääasiassa alueelle houkutelluista yrityksistä. Osuuskunta on myös alkanut rakentamaan alueelle ekologisia taloja ostettaviksi.
Sherwood Energy Village on saanut lukuisia palkintoja kehittämästään onnistuneesta konseptistaan. Tällä hetkellä yritys on innostunut ilmeisesti uusiutuvan energian konsultoinnista, tiedä sitten miten tällainen toimintamuoto kannattaa (tai kannattaako pitkälle) kun alkaa tuntua, että kaikki haluavat täällä alkaa konsulteiksi. Pitkällä aikavälillä – jos yrityksen toiminta vain kukoistaa – on suunnitelmissa tehdä myös mm. stipendirahasto alueen lapsille, jonka avulla he voivat mennä opiskelemaan yliopistoon ja saada lukukausimaksut maksettua.
Posted in Blog |
By tarja on 10.06.2010
SYY workshopissa 18.5. pohdittiin onko yhteiskunnallisessa yrittämisessä eroja osakeyhtiön ja osuuskunnan välillä. Workshopin osanottajat työskentelivät kahdessa ryhmässä, jossa kehitettiin ajatuksia osakeyhtiöistä ja osuuskunnista.
Osuuskuntia on monenlaisia – niin pieniä kuin suuria. Suuremmat vaikuttavat esimerkiksi finanssialalla ja ruokateollisuudessa. Keskustelussa keskityttiin kuitenkin enimmäkseen pieniin osuuskuntiin ja pieniin osakeyhtiöihin. Osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi on mahdollista, mutta osakeyhtiön muuttaminen osuuskunnaksi ei ole. Sekä osakeyhtiöitä että osuuskuntia säätelevät lait.
Osuuskunta on siis hyvä vaihtoehto sellaisille henkilöille, jotka eivät niinkään halua omistaa, vaan toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Osakeyhtiö voi osuuskuntaa helpommin jakaa voittoja osakkailleen. Osuuskunta on helppoa perustaa, sillä siihen ei tarvita erityistä pääomaa. Osakeyhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään 2 500 euroa pääomaa.
Osakeyhtiön osallisuus on rajoitettu siten, että on omistajista kiinni haluavatko he myydä yhtiön osakkeita. Osakeyhtiön osakkuuden voi jättää myymällä osakkeensa pois. Osuuskuntaan liittyminen tai siitä lähteminen on teknisesti helppoa – jäsenkanditaatti hakee osuuskunnan jäsenyyttä, osuuskunnan hallitus tekee päätöksen liittymisestä ja jäsen maksaa jäsenmaksun. Jos jäsen haluaa lähteä osuuskunnasta, osuuskunta maksaa jäsenen ulos antamalla hänelle osuuden arvon takaisin.
Osakeyhtiössä valta määräytyy sillä, kuinka paljon osakkeita osakkaalla on hallussaan. Osuuskunnassa jäsenellä on niin monta ääntä kuin hänellä on osuuksia hallussaan. Niinpä osakeyhtiössä valta määräytyy hierarkisesti, kun taas osuuskunnassa kaikki jäsenet ovat samanarvoisia.
Osakeyhtiössä osakkeenomistajat yleensä johtavat yritystä ja tekevät päätökset. Osuuskunnassa jokainen jäsen voi päättää, missä määrin haluaa osallistua osuuskunnan toimintaan. Päätöksenteossa kuitenkin osakeyhtiö on sikäli joustavampi, että siinä myös yksi henkilö voi tehdä päätöksiä. Osuuskunta on siis hitaampi päätöksenteossa.
Posted in Blog |
By Ulla Tirronen on 08.06.2010
Hei taas!
Tällä kertaa yritän tehdä selkoa siitä, mitä olen saanut selville yhteiskunnallisten yritysten laillisista yritysmuodoista täällä Iso-Britanniassa. Suomessahan yhteiskunnallista yritysmuotoa ei laillisesti käytännössä ole (yhteiskunnallista yrittäjyyttä ei siis ole tunnustettu lain tasolla vielä Suomessa), tosin osuuskuntien voidaan ajatella olevan yksi yhteiskunnallisen yrityksen muoto.
Iso-Britanniassa on taasen olemassa joukko erilaisia yritysmuotoja valittavana yhteiskunnallisille yrityksille. Social Enterprise Coalition:in mukaan yhteiskunnallista yritystä ei kuitenkaan määritellä laillisen statuksen mukaan – eli yhtiömuodon valinnan mukaan – vaan yrityksen luonteen mukaan: jos yrityksen tavoitteena on toiminnallaan vastata johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan, yritys on yhteiskunnallinen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yrityksellä tulee olla liiketoimintaa, jonka tuotot yritys käyttää tavoitteen saavuttamiseen. Monia yhteiskunnallisia yrityksiä yhdistää myös niiden yhteinen omistajuus.
Isossa-Britanniassa yhteiskunnallisilla yrityksillä on useita erilaisia juridisia rakenteita valittavanaan. Näihin kuuluu uusi yritysmuoto Community Interest Company (CIC), joka on kehitetty erityisesti yhteiskunnallisille yrityksille. Tämän lisäksi muita yritysmuotoja on melkoinen liuta: mm. Industrial and Provident Society (IPS), Companies Limited By Guarantee or Shares, Charitable Incorporated Organisation, Trust & Unincorporated Association.
Näiden kaikkien eri yritysmuotojen erojen kertominen ei liene järkevää tässä blogissa, mutta jonkin verran haluan kertoa erityisesti CIC:stä. CIC:n erityinen ero muihin valittavissa oleviin yritysmuotoihin on sääntöihin kirjattava erityinen “asset lock” (yrityksen omaisuuden lukko), joka estää yrityksen omaisuuden jaon muuten kuin mitä laissa on määritelty ja sallittu. Tämä varmistaa sen, että yrityksen varat ja voitot säilyvät yrityksen käytössä yhteisön hyväksi. CIC tuli käyttöön 2005 vuonna ja sen jälkeen yli 2000 Community Interest Companya on saanut haettua onnistuneesti itselleen CIC-yritysmuodon. Monien mielestä tosin CIC ei ole kylläkään missään mielessä paras valinta yhteiskunnalliselle yritykselle – tällä hetkellä se kun lähinnä lisää vain paperin pyörittämistä, eikä moni näe siinä erityisiä hyötyjä muihin yritysmuotoihin verrattaessa. CIC:n mahdollinen hyöty muihin tulleekin esille vasta sitten jos ”kansa” alkaa mieltämään juuri CIC:it yhteiskunnallisiksi yrityksiksi ja alkavat tehdä ostospäätöksiään tämän perusteella. Tätä odotellessa.. Tai sitten CIC:n sääntöjen muutosten tekemistä odotellessa, sillä Iso-Britannian vaalit voittivat nimittäin konservatiivit, joten odotettavissa lienee muutoksia myös yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvälle lainsäädännölle.
Posted in Blog |
By Ulla Tirronen on 04.05.2010
EMSSE (toisin sanoen siis minä ja muu toimiston väki) järjesti viikonloppuna seminaarin, jossa haluttiin rohkaista erityisesti Transition Towns – ryhmissä toimivia ihmisiä perustamaan yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden avulla pystyttäisiin vähentämään hiilijalanjälkeä Iso-Britanniassa (esimerkkinä pienet paikalliset tuulivoimalaprojektit).
Seminaari koostui monesta pienestä workshopista, joista sai valita mieluisimmat. Mielestäni päivän mielenkiintoisin workshop oli ehdottomasti New Economics Foundation:in järjestämä ”Re-Design Your Local High Street”. Session aikana piti siis suunnitella uudelleen kuvitellun kaupungin keskusta ja erityisesti sen pääkatu. Nykyäänhän ei kaupungin keskustoissa voi tehdä muuta kuin vain shoppailla. Voisi ajatella, että olisi kivaa tehdä myös jotakin muuta?! Vaihtoehtoja ainakin alkoi kummasti löytyä (erityisesti sellaisia, joista ei tarvitsisi maksaa), kun vain vähän aivonystyröitään vaivasi. Meidän ryhmän suunnittelun lopputuloksena oli muun muassa maatila ja metsä keskellä kaupunkia, päivätorkkukahvila, hiljainen disco kaupungintalolla, ilmainen taitotori (jossa jokainen saisi kokeilla mitä ikinä joku vaan haluaisi opettaa).
New Economics Foundation vaikuttaa muuten todella mielenkiintoiselta puljulta, voisiko joku perustaa sellaisen myös Suomeen kiitos? Niiden slogankin on jo niin hyvä, että eihän NEF:stä voi olla tykkäämättä (”economics – as if people and the planet mattered”).
Posted in Blog |
