Monet epäilevät, ettei yhteiskunnallinen yrittäjyys ole todellista liiketoimintaa. Väite on kaukana todellisuudesta. Yhteiskunnallisella yrityksellä on monia kilpailuetuja. Seuraavassa on muutama syy, miksi yhteiskunnallinen yritys voi menestyä taloudellisesti – jopa perinteisiä yrityksiä paremmin.

Erikoiset businessideat

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen, jos sinulle sanotaan yrityksen tekevän rahaa suojelemalla luontoa? Entä hankkimalla asuntoja asunnottomille? Oliko mielikuvasi ”Tuohan on mahdotonta!”? Voiko köyhyyttä ja työttömyyttä todella ratkoa ja tehdä siitä bisnestä?

Ensimmäinen yhteiskunnallisen yrittäjyyden etu perinteisiin yrityksiin nähden on, että yhteiskunnallinen yritys tarttuu haasteisiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin, joihin perinteiset yritykset eivät koske pitkällä tikullakaan. Tällöin kilpailu on pientä, koska vanhat ja uudet toimijat pelaavat eri pelikentillä.

Liiketoiminta perustuu suuriin tarpeisiin

Kaikki liiketoiminta perustuu asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseen: asiakas ostaa ruokaa, koska hänellä on nälkä. Hän käy kenkäkaupassa, koska hänellä on tarve pitää jalkansa lämpöisenä pakkasessa. Ja niin edelleen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tyydyttää asiakkaiden perustavanlaatuisia tarpeita. Ruoka, työ, terveys  ja asunto ovat perustarpeita (ks. Maslow:n hierarkia). Näiden tarpeiden täyttämiseksi ihminen on valmis tekemään lähes mitä tahansa. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ottaa juuri näiden ihmisten auttamisen sydämmen asiakseen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli marraskuussa 2011 työttömiä 166 000 henkeä. Heillä on todellinen hätä ja heitä on paljon. Sama luku kertoo, että työttömyyttä ehkäisevällä (yhteiskunnallisella) yrityksellä on suuri liiketoimintapotentiaali. Satakuusikymmentätuhatta potentiaalista asiakasta on melkoinen määrä…

Edulliset resurssit

Luonteensa vuoksi yhteiskunnallinen yrittäjyys saa sellaisia resursseja, joihin perinteiset yritykset eivät pääse käsiksi. Esimerkiksi vapaaehtoistyö on yleistä yhteiskunnallisissa yrityksissä. Mietitään vaikka kylän siivoustalkoita kylätalon pihassa (jota pyörittää yhteinen yhteiskunnallinen yritys).

Työvoimamarkkinoilla puhutaan entistä enemmän Y- ja Z-sukupolvista. Nämä sukupolvet vaativat erilaista johtamistapaa kuin edeltäjänsä. Samalla he hakeutuvat erilaisiin töihin – perinteiset yritykset eivät heitä kiinnosta. Yhteiskunnallisen yrityksen aatteellinen toiminta vetoaa uudempiin sukupolviin enemmän kuin klassinen ”yritys on olemassa vain tehdäkseen rahaa” -ajattelu. Näin ollen yhteiskunnalliset yritykset ovat nuorille houkutteleva työpaikka.

Pääoman puolella yhteiskunnallinen yritys pääsee käsiksi erilaisiin rahoituskanaviin. Rahoitus voidaan hankkia perinteisiltä rahoittajilta (sijoittajat, pankit), puolijulkisilta toimijoilta (Sitra, Tekes…) tai esimerkiksi vertaisrahoituksen avulla.  Puolijulkiset toimijat ja yksilöt ovat hyvin kiinnostuneita sijoittamaan yrityksiin, jotka ratkovat tehokkaasti yhteiskunnallisia ongelmia.

Erilaiset ansaintamallit

Yhteiskunnallisten yritysten parissa on kehittynyt uusia ja erilaisia ansaintamalleja. Perinteisin yrityksen ansaintamalli on myydä tuote tai palvelu asiakkaalle ja saada siitä maksu, joka on kaikkia aiheutuneita kuluja suurempi. Yhteiskunnallisten yritysten ansaintamalleissa asiakas ei välttämättä maksa kaikkia kuluja tai hinnoittelu voi olla vaihteleva (ks. Helsingin Sanomien artikkeli GLL:stä). Kirjoitan yhteiskunnallisten yritysten ansaintamalleista lisää myöhemmissä artikkeleissa.

Uskollinen asiakaskunta

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvolähtöisyys vetoaa kasvavaan LOHAS-kuluttajakuntaan. Nykyajan asiakkaat haluavat laadukkaita, eettisiä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Lisäksi vertaisverkostojen merkitys kasvaa. Haluamme ostaa tuotteita, joita kaverimme ovat kehuneet. Yhteiskunnallisella yrityksellä on hyvät lähtökohdat saada uskollinen asiakaskunta. On kivaa olla hyvän firman asiakas.

Näistä syistä yhteiskunnalliset yritykset voivat menestyä perinteisiä yrityksiä paremmin. Mikä parasta ne voivat tehdä sen halvemmin, nopeammin ja kestävämmin.

Kirjoittaja: Mikko Kutinlahti
Mikon blogia voit lukea myös täältä.

EU:n komissio järjesti yhteiskunnallisten yritysten konferenssin Brysselissä 18.11.2011. Konferenssin saldo oli yhteiskunnallisen yrittäjyyden kentän kannalta hyvä. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroson mukaan komission tavoitteena on:

• luoda yhteiskunnallisille yrityksille oikeanlainen toimintaympäristö
• auttaa yhteiskunnallisten yritysten kasvua ja kehitystä
• vapauttaa yhteiskunnallisten yritysten massiivinen potentiaali Euroopan vaurastuttamiseksi tulevaisuudessa

Komissio on nostanut yhteiskunnallisten yritysten rahoittamisen yhdeksi tärkeimmistä investointikohteista. EU:hun perustetaan mm. 100 miljoonan euron sosiaalinen investointirahasto.

EU-tason tuki antaa potkua ja uskoa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämiseen myös Suomessa. Olemme oikella tiellä!

Nyt meidän tulee keskittyä elinvoimaisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden ekosysteemin kehittämiseen. Tarkoitan, että Suomeen pitää syntyä useampi keskikokoinen yhteiskunnallinen yritys, jotta sektori osoittaa elinvoimaisuutensa. Suomalaisen Työn Liiton yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkki on yksi suuri askel kohti tätä tavoitetta.

Tarkempia kuulumisia konferenssista:

Social Business International: EU tukee yhteiskunnallisia yrityksiä

Komission yhteiskunnallisen yrityksen aloitteen kotisivut: http://ec.europa.eu/internal_market/social_business/index

Kirjoittaja: Mikko Kutinlahti
Mikon blogia voit lukea myös täältä.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvava toimintatapa niin maailmalla kuin Suomessakin. Mutta tuleeko ilmiöstä vain lyhytaikainen?

- Ei. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on pysyvä ilmiö.

Seuraavassa on neljä nykyajan ilmiötä ja megatrendiä, jotka vahvistavat ja tukevat yhteiskunnallisen yrittäjyyden nousua:

Toimialojen perinteinen toimintalogiikka on murtumassa. Jokaikinen toimiala on nykyään uudistumisen edessä, koska globalisaatio ja internetyhteydet mullistavat talouden toimintalogiikkaa. Esimerkkeinä jo murtuneista toimialoista mainittakoon lentoliikenne (halpalentoyhtiöiden tuleminen) ja musiikkikauppa (verkkokaupan tuleminen). Yhteiskunnallinen yrittäjyys on yksi vaihtoehtoinen toimintatapa, joka pystyy uudistamaan vakiintuneita toimialoja, koska se kilpailee uudella asiakashyödyllä ja erilaisella arvopohjalla.

Globaalit ongelmat. Maailmanlaajuiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja köyhyys, ovat haasteellisia millekään toimijalle ratkaista. Valtiot eivät halua tai pysty käyttämään rahaa ongelmiin, jotka vaikuttavat myös naapurivaltion alueella. Perinteisille yrityksille ongelmien ratkaiseminen on vain väline, jolla tavoitellaan välillisesti voittoa. Järjestöt kärsivät aktiivi- ja resurssipulasta. Yhteiskunnallinen yrittäjyys nostaa globaalit ongelmat toiminnan ytimeen. YKY:t eivät välitä valtioiden rajoista eivätkä kannattavan liiketoimintansa takia kärsi järjestöjen ongelmista.

Länsimaisten nuorten työmotivaatio. Moni Euroopan maa kärsii suuresta nuorisotyöttömyydestä. Tilannetta kärjistää entisestään nuorten muuttunut työmotivaatio: työn tulee olla joustavaa, merkityksellistä ja mielekästä ja työnantajan tulee olla nuoren arvojen mukainen. Nykynuoret vaativat toisenlaista johtamista kuin mitä teollistumisen aikana on käytetty. Yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat arvoihin perustuvan työpaikan, jossa työllä on merkitys.

Julkisen talouden ongelmat. Finanssikriisi, Kreikan velkakriisi, julkisen talouden alijäämä, konkurssit… Länsimaiset taloudet ovat taistelleet ja tulevat taistelemaan velkaantumisensa kanssa. Julkisen talouden ongelmat konkretisoituvat säästötoimenpiteinä, kuten koulujen, sairaaloiden tai kirjastojen lakkauttamisena. Julkisten palveluiden heikentyessä on kaksi mahdollisuutta: joko joku muu järjestää palvelut tai yhä useampi joutuu matkustamaan yhä kauemmaksi saadakseen palvelut. Yhteiskunnallinen yritys voi ylläpitää julkista palvelutehtävää samalla ylläpitäen palvelun laatua ja kannattavuutta sekä pitää huolen voiton tasapuolisesti jakamisesta.

Mikä edellä mainituista megatrendeistä on sinun mielestä kaikista voimakkain? Mikä vaikuttaa eniten yhteiskunnallisen yrittäjyyden menestymiseen? Oletko jostain trendistä eri mieltä?

Kommentoi ja haasta.

Kirjoittaja: Mikko Kutinlahti
Mikon blogia voit lukea myös täältä.