1.Yhteiskunnallinen yrittäjyys on hyväntekeväisyyttä
Yhteiskunnallinen yritys on yhtälailla bisnestä ja aivan samanlaista liiketoimintaa harjoittava organisaatio kuin mikä tahansa yritys. Yhteiskunnalliset yritykset myyvät palveluita asiakkaille ja tavoittelevat voittoa. Voitto ei kuitenkaan ole yhteiskunnallisen yrityksen tärkein tai ainoa tavoite.
Yhteiskunnallinen yritys tavoittelee ensisijaisesti yhteiskunnallista hyvää. Vaikka tavoite on ”hyvä”, toiminta ei ole hyväntekeväisyyttä. Hyväntekeväisyys on vastikkeetonta toimintaa. Yhteiskunnallinen yritys tavoittelee ”hyvää” käyttämällä liiketoiminnan työkaluja sen toteuttamiseksi. Liiketoiminta on vastikkeellista toimintaa. Näin ollen yhteiskunnallisen yrityksen toiminta ei ole hyväntekeväisyyttä, koska se saa toiminnastaan maksun. Silti yritys tavoittelee ”hyvän” maksimointia.
Yksinkertaistetusti: Yhteiskunnallisen yrityksen toiminta on bisnestä, jossa arvostetaan ja tavoitellaan muita asioita yli rahan.
-
YKY:t saavat yritystukia, veroetuja tai muita kilpailua vääristäviä tukia
Yhteiskunnalliset yritykset noudattavat samoja sääntöjä kuin muutkin yritykset. Kaikki liiketoiminnan resurssit ja pääomat saadaan samoilta markkinoilta mistä muutkin toimijat ne saavat. Valtio ei annan – eikä kukaan halua sen antavan – mitään erityistukia yhteiskunnallisille yrityksille. Kaikille yrityksille tulee olla saatavilla samat tuet.
Mistä harhaluulo johtuu? Tähän harhaluuloon on kaksi syytä: (1) asian sekoittaminen sosiaalisiin yrityksiin ja (2) yritystukien tahallinen sotkeminen yleiseen keskusteluun.
Ensimmäinen syy johtuu siitä, että yhteiskunnalliset yritykset on mieleltty samaksi asiaksi kuin sosiaaliset yritykset. Sosiaaliset yritykset saavat palkkatukea. Tämä tuki johtuu siitä, että yli 30% näiden yritysten henkilökunnasta on vajaakuntoisia tai henkilöitä, joilla työkyky on alentunut. Palkkatuen katsotaan olevan korvaus yritykselle siitä, että yrityksen henkilöstön tuotos on pienempi kuin muissa yrityksissä. Tuki on juuri-ja-juuri niin suuri, että sillä katetaan vajaakuntoisen ja täysikuntoisen työntekijän tuotoksen ero. Näin ollen sosiaalinen yritys on tuen jälkeen samassa asemassa kuin muut yritykset ilman tukea.
Toinen harhaluulon syy on ikävämpi asia. En tiedä kenenkään yhteiskunnallisen yrittäjyyden puolestapuhujan haluavan yhteiskunnallisille yrityksille erityistukia. Kuitenkin asia nousee keskustelussa esiin aika ajoin. Tukikysymyksen nostavat usein esille yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot. Huoli on sinänsä tarpeellinen: yhteiskunnallisen yrittäjyyden (tai minkään muunkaan) ei tule saada erityisiä tukia. Mutta kun olemme asiasta samaa mieltä, niin emmekö voisi jo ohittaa asian ja katsoa mitä YKY-mallin puitteissa voisimme saavuttaa?
-
Meillä ei ole yhtään esimerkkiä toimivasta yhteiskunnallisesta yrityksestä
Meillä on olemassa yhteiskunnallisia yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Rajatapauksia on valtaisasti. Ulkomailta voidaan esimerkiksi mainita Grameen Bank, Fifteen ja GLL. Suomalaisen Työn Liitto on löytänyt suomalaisia esimerkkejä. Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa ja myös järjestökenttä on todella laaja. Osa osuuskunnista ja järjestöistä ovat varmasti yhteiskunnallisia yrityksiä tai pitävät yllä vastaavaa toimintaa.
Sanottakoon vielä, että yllä olevat esimerkit ovat taloudellisesti kannattavia ja menestyviä yrityksiä. Itse asiassa Grameen Bank saa lainoistaan suuremman tuoton kuin perinteiset pankit.
-
Yhteiskunnallinen yrittäjyys on sama kuin osuuskuntayrittäjyys
Yhteiskunnallisella yrityksellä ja osuuskunnalla on paljon yhteistä mutta muutama kriittinen ero. Osuuskuntien tehtävä on tuottaa palveluita jäsenilleen. Osuuskunta tukee jäseniensä taloutta sekä tuottamalla heidän tarvitsemia palveluita että tulouttamalla ylijäämän heille.
Yhteiskunnallinen yritys tavoittelee yhteiskunnallista hyvää, toimii edistäen tavoitettaan, käyttää voitostaan yli 50% tavoitteensa hyväksi ja osoittaa toimintansa vaikuttavuuden. Yrityksen tuottama hyvä kohdistuu laajempaan joukkoon kuin sen omistajiin tai jäseniin. Osuuskunta on yksi luonnollinen vaihtoehto yhteiskunnallisen yrityksen yritysmuodoksi. Tässä vaiheessa muistuukin mieleen ettei yhteiskunnallinen yritys ole yritysmuoto!
Lisätietoa yritysmuotojen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden vertailusta löydät täältä.
-
Kukaan ei halua ryhtyä yrittäjäksi sellaisella muodolla, jossa ei tavoitella maksimaalista voittoa.
Raha ei ole tärkein peruste yrittämiseen, jos asiaa kysytään yksityisyrittäjiltä. Tärkeimmät syyt yrittäjyydelle ovat vapaus, valta ja tottumus. Suurelle osalle yrittäjiä yritys on vain keino hankkia elanto. He eivät luo maailmanvalloitussuunnitelmia tai halua kasvattaa yritystään. Heille riittää kunhan yritys tuottaa riittävästi, jotta he pystyvät ruokkimaan itsensä ja perheensä.
Miettikääpä vaikka sitä kaveria joka pitää kulmakuppilaa teidänkin lähellä. Pyrkiikö hän kaikin keinoin kasvattamaan voittojaan? Uusiiko tai laajentaako hän kahvilansa toimintaa saadakseen lisää tuloja?
Korkeakouluissa, ajatushautomoissa ja nuorisotiloissa kautta maan kytee valtavasti uusia liikeideoita. Elämme aikakautta, jolloin yrittäjyysinto on (onneksi) tarttunut nuoriin ja vanhoihin. On hämmästyttävää nähdä, kuinka paljon nuorten liikeideoihin kytkeytyy vastuullisuutta, kestävää kehitystä ja tasa-arvoa. Reilusti suurin osa nuorten ideoista tuntuu jakavan ainakin osan yhteiskunnallisen yrityksen toimintatavoista! Tunnen parikymmentä nuorta, jotka suoraan sanovat haluavansa perustaa yhteiskunnallisen yrityksen – ja tapaan joka kerta lisää kun käyn yrityspajoissa.
Lopuksi vielä pohdittavaksi jäävä kysymys: Jos yhteiskunnallinen yrittäjyys ei houkuttele yrittäjiä, niin miksi meillä on yhteiskunnallisia yrityksiä?
Kirjoittaja: Mikko Kutinlahti
Mikon blogia voit lukea myös täältä.
