SYY:n nettisivut ovat saaneet uuden blogikirjoittajan Tampereelta: Mikko Kutinlahti kirjoittaa blogia yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja tästä lähtien julkaisemme Mikon kirjoitukset myös SYY:n nettisivuilla blogit-osiossa. Mikon omaan blogiin pääset tutustumaan tästä.”
Ensimmäinen suomalainen yhteiskunnallisten sijoitusten rahasto
Helsingin Diakonissalaitoksen, Sitran ja Tapiola-yhtiöiden sekä Helsingin kaupungin ja Kuntaliiton yhteisessä projektissa on tehty ehdotus yhteiskunnallisiin yrityksiin sijoittavan rahaston perustamiseksi. Projektin loppuraportin on tehnyt Eera Oy. Raportin ja muuta tietoa voi lukea täältä.
Rahaston tehtävä olisi edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä, jonka positiiviset vaikutukset pystytään osoittamaan. Sijoituskohteita ei kuitenkaan rajata esim. tietyn toimialan kohdalle. Sijoituskohteet valitaan SROI-analyysin avulla (Social return on investment). Rahaston lainat eivät ole hyväntekeväisyyttä, vaan rahaa lainataan pääsääntöisesti markkinaehtoisella korolla. Laina-ajat ovat 5 ja 7 vuoden välistä.
Rahastoon kuuluu kaksi eri rahastoa, joista rahasto A antaa yrityksille lainoja esimerkiksi sopimuskausien välille tai toiminnan kehittämisen takaamiseksi. Tähän rahastoon voivat sijoittaa kaikki, myös yksityiset henkilöt. Rahasto B tekee pääomasijoituksia eli tulee omistajaksi rahoittamiinsa yrityksiin. Rahastoon B voivat sijoittaa yritykset ja säätiöt. Kahdella eri osiolla pyritään selkiyttämään ja tuomaan läpinäkyvyyttä rahaston toimintaan.
Isossa-Britanniassa rahastoja on käytetty yhteiskunnallisten yritysten hyväksi jo pitkään. Esimerkiksi The Futurebuilder Fund sai Britannian valtiolta alkupääomaa noin 140 miljoonaa euroa vuonna 2002.
Eera Oy:n suunnittelema rahasto on hyvä päänavaus Suomessa. Eeran raportti ei kuitenkaan saa hyppimään riemusta. Alla ehdotuksen plussat ja miinukset:
Plussaa:
+ Hieno avaus! Rohkea liike!
+ Yksityiset ihmiset ja yritykset pääsevät mukaan rahastoon
+ Sijoituskohteita ei ole rajattu
Miinukset:
- ”A-rahastoon (johon yksityiset henkilöt sijoittavat) sijoitetulle pääomalle ei makseta tuottoa, vaan sen tuottona on maksimaalinen yhteiskunnallinen vaikutus” -> ei motivoi yksilöitä sijoittamaan, jos rahoille ei saa edes kohtuullista (2-3%) tuottoa
- Sijoituskohteiden valitseminen perustuu vain SROI-analyysiin. Sijoituskohteet tulee analysoida mahdollisimman tarkasti. Mallia voi ottaa perinteisistä rahastoista. Ei pidä unohtaa että myös yhteiskunnalliselta yrittäjyydeltä vaaditaan taloudellista tuloksellisuutta!
- Rahaston tuotoilla (tuottoon pitää pyrkiä!) voitaisiin tukea yhteiskunnallista yrittäjyyttä laajasti, esim. tutkimusta.
Kaiken kaikkiaan raportti oli kiva lukea. Rahastoehdotuksesta vain puuttui tarvittava rohkeus ja kasvuhakuisuus, joilla yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä voidaan oikeasti saada merkittävä hyvinvoinnin muuttaja.
”Et välttämättä pääse tähtien joukkoon vaikka sinne tähtäisitkin.
Mutta voi kuitenkin löytää itsesi kuusta!”
Kirjoittaja: Mikko Kutinlahti
Mikon blogia voit lukea myös täältä.
Hei, kommentoisin yllä olevaa seuraavasti. Entä yritysten rooli? Yrityskansalaisuuden käsite vetoaa yritysten `vahvaaan rooliin yhteiskunnallisten ongelmien lieventämisessä´. Voisiko näin ollen yritykset sijoittaa tietyn summan tähän rahastoon hyväntekeväisyyden nimissä, ei tuottoa tavoitellen?